Halusin alkaa opiskella jotain mitä voin syventää ja laajentaa koko loppuelämän. Olin kuin Hemuli Tove Janssonin kirjassa. Hemulille tärkeää oli aloittaa jotain, jossa sarkaa ja tekemistä riittää loppuelämäksi. Minäkin halusin lähteä opiskelemaan jotain mikä ei koskaan lopu. Missä voi aina kehittyä yhä enemmän. Hemuli alkoi tutkia kasveja, minä homeopatiaa. Me lähdimme elämän mittaiselle matkalle oppimaan.
Pian kolme vuotta homeopaatin opintoja on kohta takanapäin ja vuosi vielä edessä. Tämä on edelleen se mitä haluan tehdä, tätä haluan oppia ja tähän syventyä. Jossain vaiheessa, kuten usein tietomäärän kasvaessa, tuli mieleen että miten selviän. Miten pystyn omaksumaan niin paljon tietoa. Mutta tämän jälkeen into oppia vain kasvoi ja se jatkuu.
Itselleni homeopatian käyttö ei ollut niin tuttua ennnen koulutuksen alkua. Olin alkanut käyttää sitä itselleni muutamaa vuotta aiemmin, havainnut sen jostain syystä toimivan ja heränneestä kiinnostuksesta asiaan hain kouluun tutkimaan asiaa. Olen saanut huomata miten paljon homeopatiaa käytetään ympäri maailmaa ja myös täällä Suomessa. Se on ihan tavallinen lääkintäjärjestelmä jossa vaikuttavat tietyt lainalaisuudet, prinsiipit.
Homeopatian opiskelu on laajentanut maailmaani, tehnyt sen suuremmaksi. Koulun pitkänlinjan ammattihomeopaattien opetuksen lisäksi olen saanut osallistua useisiin ulkomaisiin seminaareihin. Tavannut aivan mahtavia ihmisiä, jotka ovat antaneet parhautta omasta tiedostaan ja osaamisestaan. Se on yksi monista hyvistä puolista että homeopaatit ympäri maailman jakavat tietoaan muille homeopaateille ja alan opiskelijoille. Kunnioitan tätä asennetta hyvin paljon. Tiedon ja kokemuksen jakaminen ja eteenpäin vieminen on hyvä asia.
Kielitaitoni on vahvistunut ja kehittynyt tässä samalla. En alunperinkään pitänyt sitä asiana joka mitenkään vaikuttaisi kouluun hakemiseen. Uskon että se minkä oikeasti haluaa oppia, oppii kyllä ainakin niin että pärjäilee. Ammattikirjallisuutta olen lukenut englanniksi. Vähän kuin sivutuotteena olen saanut niin vahvan englanninkielen taidon että pystyn lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta.
Maailman ilmiöt kiinnostavat yhä enemmän. Mitä enemmän näkemys ja maailmankuva laajenee, sitä enemmän se alkaa kiinnostaa. Haluaa oppia ymmärtämään vielä lisää. Se on vähän kuin homeopatian opiskelun sivutuote. Ei sinänsä hullumpaa, pitää mielen virkeänä.
Homeopatian opiskelussa kiehtoo tarkan työskentelyn sovittaminen isoihin kokonaisuuksiin. Tykkään tehdä tarkkaa työskentelya ja näprätä pienen tiedon kanssa, mutta se ei ole koskaan pelkästään riittänyt minulle, koska olen aina halunnut ymmärtää yhtälailla suurempia kokonaisuuksia.
Koulussa opin katsomaan ihmistä hoidettaessa kokonaisuutta, yksilöä sellaisena kuin hän on. Opin näkemään terveyden ja sairauden, heikkoudet ja vahvuudet. Oirekokonaisuudesta opettelen valitsemaan oleelliset oireet ja näiden oireiden ja muiden tietojen perusteella lähden etsimään lääkeainetta juuri tälle yksilölle. Tähän oirekuvaan, nämä ominaispiirteet omaavalle henkilölle. Sitten on osattava kulkea paranemisprosessin mukana, osattava seurata sitä, vaihtaa tarvittaessa uusi lääkeaine tai potenssi. Tähän tarvitsen kaikkea sitä tietoa mikä minulla on anatomiasta, patologiasta, ihmismielestä, käyttäytymisestä, kehityksestä, ympäristön vaikutuksesta, perimästä ja tietysti homeopatian periatteista, paranemisprosessista ja lääkeaineista. Se on mielenkiintoista.
